Hukkapaloja

Mökillä sahattiin panelia seinään ja kattoon ja hukkaa jää ilman muuta. Ajattelin tekaista puulaatikon ja nyt oli he-lep-poo, sillä ei tarvinnut sahata erikseen! Laatikon koko määräytyi hukkalaudan pituuden mukaan.

Sen verran on talenttia kertynyt, että mietin huolella naulaanko kapeat vai leveät päädyt ensin. Se vaikuttaa selkeästi visuaaliseen vaikutelmaan; on nimittäin kokemusta.  Kun laudat oli sahattu, päätytolpat samoin, ei muuta kuin tuumasta toimintaan.

Olin jopa ostanut ruuveja ja tällä kertaa oikein kahmalokaupalla. Mutta, kun ruuvasin ekan ruuvin niin lauta halkesi. Ajattelin ostaneeni liian paksuja ruuveja. Kyllä otti pattiin. Parin tunnin päästä tajusin, että voin kiinnittää laudat naulaimella! Ensimmäiset neljä lautaa meni mallikkasti, mutta sitten loppuivat naulat enkä osannut lisätä niitä. Otti taas pattiin ja menin siitä sitten saunomaan ja uimaan.

Seuraavana aamuna sain käyttööni ruuveja, jotka kävivät hyvin. Kun tarkastelin niitä paremmin, huomasin niiden olevan samanpaksuisia kuin alkuperäiset. Ajattelin, että minulla on vielä oppimista. Se onkin hyvä, että voi itse havaita kehittämiskohteensa.

Onneksi sekoilu ruuvien kanssa lisäsi ongelmanratkaisutaitojani ja sain lisäharjoitusta naulaimen kanssa. Lisäksi alennuin ottamaan ristimitat. Ne täsmäsivät kertaheitolla. Päätin tehdä lottorivinkin samaan putkeen...

Nyt puuttuu vielä pohja ja kansi. Ne saan jämäpaloista firmasta. Saranat hoituvat jotenkin tai en laita niitä lainkaan. Lisäksi laatikko pitää maalata jämämaalilla, mitä jää yli lattian maalauksesta. Laatikon hinnaksi tulee ehkä 20 senttiä, sillä ruuvasin siihen kaikkiaan 32 ruuvia.

Hieno

Huippuhieno!