Aitan projekti on edennyt siihen vaiheeseen, että sieltä puuttuu jalkalistat, smyygit, pistorasiat, lamppu ja sisustus (erään häipyessä kesken rempan kalalle). En viiti nyt odotella niitä listoja, sillä kokemus on osoittanut, että ne saattavat olla paikoillaan vasta ensi kesänä.
Niinpä päätin poistua mukavuusalueeltani! Ja koota itse aittaan tulevat kaksi sänkyä! Nyt ei oo talenttia, ei ehkä kestä hermo ja ehkä pitää luovuttaa. Ja toisaalta kiinnosti, että osaisinko sittenkin. Tässäpä se tiivistyy meikäläisen filosofia; yrittänyttä ei laiteta. Ja minua ei haittaa, jos en onnistuisikaan. Kyllä on sen verran terve itsetunto, että se kestää mahdolliset kolhut remonttirintamalla. Lisäksi eilinen aluevaltaus lasikuituveneen remontissa loi uskoa tähän sängynkasaushommaan.
Ensin tarkistin osat ja - poikkeuksellista - perehdyin ohjeeseen. Ymmärsin, että tämä homma ei mene tuumasta toimeen, sillä ei ole riittävästi kokemusta aiheesta. Ohjeen perusteella olin toiveikas, se vaikutti selkeältä ja osia oli vähän. Kokoaminen sujuikin mainiosti, kunnes tuli huolimattomuusvirhe melko loppuvaiheessa. Katsoin, mutta en nähnyt. Tämä on tyypillistä kun puhun eräälle, hän kuuntelee mutta ei kuule.
 |
| Ensin meni väärin |
Onneksi osien mukana ei tullut liimaa ja sain nopeasti vaihdettua alalaudan oikein päin. Olipa kiva kasata sänky!!! Olin iloinen. Ja kohta toisen kimppuun. Sitä ennen kupponen kahvetta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti